En o ollu “internetissä” hetkeen kun palo siihen hommaan vähän käämi. Ja ei tosiaan tota wurthin blogiikaan oo tarvinnu pitää ku siellä en o enää pyöriny viime vuosina. Mutta nythän kävi niin että “sain” Keken kautta uuden duunimestan jossa pitää taas raapia tällasta blogia kasaan.

Oon jossain firmassa joka omien sanojensa mukaan tekee sosiaalisen median markkinointia. Kuulitte oikein. Eihän se nyt saateri ole mikään työ! Työ on että meen perkele tohon ulos ja rakentaa pamautan siihen asvalttitien tai jonku hirsimökin. Niinku käsillä. Niinku mies tekee.

Markkinoinnillahan ei ensinnäkään oo mitään virkaa. Jos joku ostaa tuotteen se ostaa tuotteen. Jos mulle joku hookoo sanoo että osta pasi makkara ni en kyllä perkele osta! Ja sitte jos aletaan höpisemään vielä jostain sosiaalisessa mediassa markkinoinnista ni järki hoi! Oon käyttäny naamakirjaa jonne jaan ehkä kerran kuussa jos käyn penan kanssa kaljalla tai jos IFK voittaa tai muuta tärkeetä. Ja sit joku jakaa sinne kun siivoaa tai syö tai käy kaupassa tai lukee kirjan tai tein maailmanrauhan ni eipä paljon kiinnosta. Eli en kyllä snaijaa tota juttua. Sitte jos sinne joku rillipääpunavuorelainen tunkee vielä jotain mainoksia päälle ni eihän niitä kukaan kattele. Kyl se vaan näin menee.

Mutta siis, takaisin astialle, eli siis joku on muiluttanu mut hommiin tällaseen firmaan joka on täynnä homppeleita jotka ottaa kaikesta kuvia naamakirjaan ja siihen twiittihommaan ja johonki instariin. Ja sit ne huutelee että pasi laitas ny säkin sinne jotain ja kirjota meille blogi ni saadaan “näkyvyyttä”. Mä saan kyllä näkyvyyttä ihan hyvin sillä ku pamahdan tohon rautatientorille alasti juomaan Karhua.

Mutta sanottiin että tee blogi ni tässä oli. Eli pasi on taas internetissä että terve vaan. Kiitos ja anteeksi.